Jüdisches Museumin arkkitehtuuri on huikeaa; Daniel Libeskind on onnistunut tavoittamaan jotain tavoittamatonta. Hyytävän kylmä holokaustitorni ja Menashe Kadishmanin "Shalechet"-tilataideteos pysäyttävät kuin isku palleaan.
Neue Nationalgallerie taas lähestyy museotematiikkaa eri tavalla. Rakennus on ulkoapäin aggressiivisen geometrinen, sisältä se taas on epärakennus; sitä ei edes huomaa vaan taide on pääosassa. Ja mitä taidetta siellä onkaan. Saksalaispainotteinen läpileikkaus 1900-luvun maalaustaiteesta. Suuri nimiä mutta ei suurten nimien takia.
Ja tietenkin Knut. Ihanainen linssilude Knut. Ihmiseen leimautunut jääkarhu, joka nautiskelee salamavalojen ristitulessa poseeraten ja vilkuttaen ihmisille. Berliinin kaikkien aikojen nerokkain mainostempaus.
Sitäpaitsi täältä saa hyvää italialaista ruokaa. Todella hyvää...
Ja, ich bin ein Hillomunkki!
2 kommenttia:
Eikö se ole toistepäin, että on vaikea löytää ajatusta, jossa S.Rädyn kanssa _on_ samaa mieltä...
Jawohl, mutta keppiä se mies osasi heittää...
Lähetä kommentti